"Sitä kuvaa en unhoita koskaan" - lisää viikon teemaan

Ajattelin, että tätä blogia vois pitää sillä meinigillä, että joka viikko olis joku teema. Viikonloppuna voisin kirjoittaa jonkun isomman jutun ja sitten viikon aikana mahdollisesti jonkun/joitain pienempiä samaan teemaan liittyviä juttuja tai linkkejä tms. sen viikon hekilökohtaisten resurssien mukaan:). Kommentoida voi silti tietysti aina joko siihen "pääjuttuun" tai sitten niihin muihin. Tarkoitan siis sitä, että mahdollisen hyvän keskustelun ei tarvitse katketa siihen, jos laitan uusia juttuja blogiin. ( Tämä taitaa olla itsestäänselvää, mutta ajattelin kuitenkin mainita. )

Ajattelin laittaa yhdestä kirjasta ( Olli Seppälä: Enkeli-taivaallinen sanansaattaja/Kirjapaja 2003) muutaman tarinan, joissa ihmiset kertovat siitä, miten ovat kokeneet kohdanneensa enkelin. Aika jänniä, sinänsä.

Kirjan kirjoittamisaikaan 65-vuotias mies kertoo:

"Olin äitini kanssa Oriveden kirkossa. Kun postuimme kirkkosalista, näin eteisessä enkelin, joka istui oikeanpuoleisella seinustalla ja katseli ohikulkevaa kirkkokansaa. Hänellä oli valkoinen puku ja valkoiset siivet. Tukka oli myös valkoinen. Osoitin häntä sormella ja yritin sanoa äidilleni: "Katso, tuossa on enkeli", mutta en saanut lausutuksi sanaakaan.

En ole muistaakseni kertonut tästä tapauksesta kenellekkään, mutta olen sitä elämäni varrella joskus miettinyt ja uskostani huolimatta yrittänyt löytää näkemälleni ns. tieteellistä selitystä. Oliko n. 5-vuotiaan pojan silmien verkkokalvolle jäänyt kuva enkeleistä, joita löytyi kirkon kattomaalauksista-ei kuitenkaan samanlaista kuin siellä eteisessä näkemäni? Muita enkelikokemuksia minulla ei ole myöhemmin ollut."

Noin 50-vuotias nainen kertoo:

" Yli kaksikymmentä vuotta sitten serkkuni pienet lapset leikkivät illalla yhdessä terveinä ja iloisina. Aamulla äiti löysi kymmenen kuukauden ikäisen poikansa vuoteesta kylmänä. ( Kätkytkuolema? ) Kun kolmevuotias sisko heräsi, hän riensi heti ikkunan luo ja kysyi: Missä ovat ne valkoiset linnut, jotka kävivät täällä yöllä?"

Sinänsä vaikuttava tarina siitäkin syystä, että kyyhkysethän ovat Raamatussa usein Pyhän Hengen vertauskuva....

Seuraavan kertoo 55-vuotias nainen:

" Olin täyttänyt 47-vuotta ja jouduin leikkaukseen. Olin aika huonossa kunnossa kun tulin sairaalasta kotiin. Ensimmäiset päivät olivat vaikeita, sillä leikkaushaava oli kipeä. Sitten mieheni lähti työmatkalle ja jäin yksin. Elettiin toukokuuta ja yöt olivat jo valoisat. Heräsin keskellä yötä ja näin vitivalkoisen enkelin huoneessani, se oli kaunis ja sillä oli valkoiset siivet. Enkeli makasi lipaston päällä, ja minulle kerrottiin, että se oli tullut minua hoitamaan, koska olin yksin ja sairas.

Sitä kuvaa en unhoita koskaan. Enkelin nähtyäni rupesin paranemaan ja sain sellaisen ihmeen hyvän olon, tuntui siltä, kuin olisin kävellyt ilmassa. Ihana ja turvallinen olo. En ole elämässäni koskaan kokenut mitään näin järisyttävää."