Nyt minullakin on rannekello! Löysin viimein sellaisen kellon, jota haluan pitää jokapäiväisessä käytössä. Se ei ole nimittäin ollut maailman helpointa, sillä en ole halunnut korukelloa, urheilukelloa, enkä "bling-bling-I-am-such-a-cool-babe-from-da-hoods" - tyyppistä kelloa. Siksi olin superiloinen, kun löysin tämän nahkaremmillä ja roomalaisilla numeroilla varustetun kellon eräältä Tampereen kirpparilta kolmella eurolla. Siihen oli vaihdettu juuri patterikin :D Enää ei tarvitse koko ajan kysyä muilta, paljonko kello on ;)
Samassa kuvassa uuden kelloni kanssa on vanha taskukelloni, joka myös on hyvin rakas minulle. Se ei kuitenkaan ole läheskään niin käytännöllinen (varsinkaan näin talvella), kuin ihan perinteinen rannekello.
Enkä voinut vastustaa kiusausta laittaa vielä kuvaa ikivanhasta ja (minun mielestäni) -ihanasta pikkuruisesta tiimalasista, jonka olen joskus vuonna käpy ja sillisalaatti ostanut niin ikään kirpparilta. Muistuttakoon se vaikka elämän katoavaisuudesta ;) (Muahahahahaaaa!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti